Konfliktivapaat timantit

Valvottu timanttikauppa - estämässä Afrikan konflikteja

 

Timanttien eettisyys askarruttaa kuluttajia. Syytä onkin, vielä 13 vuotta sitten mikään tai kukaan ei valvonut kansainvälistä timanttikauppaa ja Afrikan sissiliikkeet saivat timanteista rahoitusta sotiinsa. Nyt timanttiteollisuus on sulkenut ovet salakuljetuilta konfliktitimanteilta. Kimberlyn sopimuksen allekirjoittaneet maat valvovat keskitetysti raakakivien kauppaa. Suomi osana EU:ta on mukana Kimberlyn sopimuksessa eikä Suomessa ole vielä kertaakaan havaittu konfliktitimantteja. Finn Diamonds ostaa timantit vain laillisista lähteistä jotka noudattavat Kimberlyn sopimusta.

 

 

 

Leonardo Di Caprion tähdittämän Blood Diamond –elokuvan tarinan taustalla on Sierra Leonen sissien hallitsemat timanttikentät ja seikkailu timanttien salakuljetuksesta. Samaa aihetta sivuaa Lord of War, tähtenään Nicolas Cage. Molemmissa elokuvissa timantteja myydään sissisodan rahoittamiseksi läntisessä Afrikassa.

 

Hollywood ja ihmisoikeusjärjestöjen kampanjat ovat tuoneet timanttien roolin Afrikan sodissa korostetusti esille. Afrikan luonnonrikkaudet ja joidenkin maiden heikko hallinto on otollinen maaperä käsittämättömille julmuuksille. Suurin osa timanteista tuotetaan tarkasti valvotuissa olosuhteissa kaivoksissa, mutta osa timanteista löytyy muinaisilta jokivarsilta. Rajanveto laillisesta valtauksesta ja epävirallisemmista löytöpaikoista kaivosten ulkopuolella on ollut vaikeaa. Arviolta 14 % kaikista timanteista tuotetaan näissä maantieteellisesti laajalla alueella sijaitsevissa epävirallisissa valtauksissa ja noin 10 % teollisessa tuotannossa. Laittoman timanttikaupan osuus on arvioitu olleen huipussaan jopa 4% kokonaistuotannosta.

 

Muinaisten jokien varsilta kerättyjen timanttien kaivamista voi verrata Lapin kullan huuhtomiseen vaskoolilla. Kullan kaivuuseen tarvitaan vain vaskooli, mies ja kultapitoista hiekkaa, josta arvokas materiaali erotetaan veden avulla. Timanttikentillä punottu kori vastaa vaskoolia ja sodan aikana miestyövoimaa on voinut pakottaa työhön. Työ on ollut yksinkertaista johtaa ja se voitu suorittaa alkeellisilla työvälineillä. Juuri näistä lähteistä on alunperin tulleet konfliktitimantit.

 

Kaivoksista tulevat timantit ole ongelmallisia samassa mielessä. Kaivoksen perustaminen on aina niin iso projekti, että sitä valvotaan tarkasti joka tapauksessa. Investoinnit kaivokseen ovat huomattavat, eikä kaivosta voi ylläpitää ilman hallituksen lupaa.

 

Lord of War tarinan inspiraationa ollut venäläinen asekauppias Viktor Bout pidätettiin maaliskuussa 2008 Thaimaassa. 5. huhtikuuta 2012  hän sai 25 vuoden tuomion Yhdysvalloissa. Hänen asekauppansa yhteydet viittaavat vahvasti Liberian edelliseen presidenttiin Charles Tayloriin, joka tuomittiin 50 vuoden vankauteen toukokuussa 2012 Haagin erityistuomioistuimessa rikoksistaan ihmiskuntaa vastaan. Rikollisten kiinnisaaminen antaa oikeanlaisen viestin koko maailmalle.

 

 

Suomi osana maailmankauppaa 

 

Vuonna 2002 syntyi timanttikauppaa valvova Kimberlyn sopimus (Kimberly Process). Sopimuksen perusidea on sulkea vapaasti markkinoille tuleva laiton raakatimantti laillisen kaupan ulkopuolelle ja estää konfliktien rahoittaminen. Lähes koko timanttikauppaa käyvä maailma, 80 valtiota, on nyt allekirjoittanut sopimuksen. Nykyarvio laittoman kaupan osuudesta on alle 1%. Kanadan hallituksen ollessa sopimuksen puheenjohtajamaa 2004 arvio laillisen raakatimanttikaupan osuudesta oli 99.8%. 

 

Suomi osana EU:ta on myös allekirjoittanut Kimberlyn sopimuksen. Timanttien maahantuojan velvollisuus on tarkistaa, että jokaisen timanttilaskun mukana seuraa vakuutus timanttien laillisesta lähteestä ja siitä että niillä ei rahoiteta konflikteja. Tämän saman vakuutuksen voi myös jokainen timanttikoruvalmistaja siirtää eteenpäin koruissaan. 

Suomalaisella koruvalmistajalle tai maahantuojalle on käytännössä mahdotonta välttää Kimberlyn sopimuksen noudattamista. Missään ei ole markkinoita joista voisi ostaa sopimuksen ulkopuolisia timantteja, enkä voi edes ajatella kenenkään niitä nimenomaisesti hankkivan. 

 

Laillisella timanttikaupalla on suuri merkitys Afrikassa. Botswanan kansantuotteesta 33 % lepää kaivosjätti De Beersin ja Bostwanan valtion yhteisyrityksen Debswanan tulojen varassa. Debswanan kaivos on paitsi valtion taloudellinen tukijalka, myös merkittävä yhteiskunnallinen instituutio. Kaivoksen HIV/AIDS valistus ja lääkintäohjelmat alkoivat jo ensimmäisten todettujen sairastumisien jälkeen 20 vuotta sitten. 

 

Seuraava haaste - eettisemmät timantit.

 

Joidenkin timantti kauppiaiden mielestä kanadalaista, venäläistä tai australialaista alkuperää olevat timantit ovat eettisempiä kuin afrikkalaista alkuperää olevat. Ne ovatkin rauhanomaisilta alueilta, mutta toisaalta ne ovat varmasti pois afrikkalaisesta taloudesta. Ostaessani timantteja antwerpeniläiseltä hiomolta, minulle saatetaan sanoa jonkun erän olevat kanadalaista alkuperää, jonkun toisen erän taas De Beersin kuukausittaisen myyntitapahtuman kautta tullutta. De Beersin erässä suurin osa on afrikkalaista alkuperää, mutta tarkemmin sitä ei voi tietää, koska kyse on lajitelmasta raakakiviä eri kaivoksista. Hintaeroa näillä kanadalaisella tai De Beersin raakakivistä hiotuilla timanteilla ei ole.

 

Seuraava haaste timanttiteollisuudella onkin reilun kaupan timanttien saattaminen markkinoille. Käytännössä se on hyvin vaikeasti toteutettavissa oleva suunnitelma joka vaatii monenlaisten ongelmien ratkaisua. Nobelin Rauhanpalkinnon 1993 saanut Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela sanoi: \"Timanttiteollisuus on elintärkeä Etelä-Afrikan taloudelle. Boikottien sijasta on suositeltavampaa, että teollisuus ottaa aktiivisen roolin ihmisoikeuskysymyksissä.”

 

Vastuullinen kuluttaja osaa kysyä alkuperää

 

Kukaan meistä ei halua osallistua sotien rahoittamiseen tai muihin konflikteihin ostamalla sotatantereiden timantteja. Ihmisoikeusjärjestöt ovat opettaneet kuluttajat kysymään timanttien alkuperää. Kysymys on helppo esittää, mutta vaatii usein pitkän vastauksen. Lyhyt vakuutus laillisesta timantista yksittäisen timantin kohdalla ei anna oikeaa kuvaa siitä kaikesta mitä timanttiteollisuus ja me kauppiaina olemme tehneet saadaksemme timanttimme tuottamaan hyvinvointia koko tuotantoketjussa, lähteeltä kaupan tiskille. 

 

Finn Diamonds on 100% sitoutunut Kimberlyn sopimukseen ja kaikki myymämme timantit on tuotettu timanttialan korkeimpien eettisten arvojen mukaisesti.